Päivähoidosta varhaiskasvatukseen -matkalla eduskunnassa

Keskiviikkona 19.3.2014 oli tasa-arvon päivä. Matkasin OAJ Pirkanmaan edustajien kanssa Helsinkiin tapaamaan kansanedustajia koulutuksellisen tasa-arvon asioissa. Tällä kertaa asialistalla keskustelussa oli varhaiskasvatuslain uudistus. Tapasimme eduskunnassa 9 pirkanmaalaista kansanedustajaa: Satonen, Pirttilahti, Jaskari, Tynkkynen, Alatalo, Kiuru, Mäkipää, Vikman, sekä Vahasalo. Lisäksi tilaisuuteen osallistui edustajien Satonen ja Sasi eduskunta-avustajat.

Päivä Helsingissä oli mielenkiintoinen. Olin ennen reissua pohtinut omaa näkökulmaani uudistettavaan varhaiskasvatuslakiin entisen lastentarhanopettaja -taustani kautta. Olin pohtinut esimerkiksi, että
1) varhaiskasvatuksen ryhmäkokoasioihin tulee saada muutos. Ryhmäkoko tulee olla selkeästi rajattu ja suhteessa aikuisten lukumäärään. Kaikenlaiset tavat ryhmäkokojen ylittämiseen tulee poistaa. Esim. jos ryhmän koko on 3 aikuisen ryhmässä 21 lasta (yli 3v), ei ryhmän listoilla voi olla maksusopimustekaan kautta yli 21 lasta.
2) varhaiskasvatuksen kelpoisuusvaatimuksiin pitää vaikuttaa ja yliopistollisten lastentarhanopettajien määrää nostaa. Jokaisessa varhaiskasvatusryhmässä tulee olla lastentarhanopettaja, joka vastaa lasten pedagogisista suunnitelmista, kasvatuksesta ja opetuksesta.
3)varhaiskasvatuksen lähiesimiehen tulee olla lähiesimies jatkossakin (ei liikaa yksiköitä yhdelle johtajalle eikä liiallista hallinnollista johtamista, pedagoginen johtajuus säilyttävä).
4) varhaiskasvatuksen esimiesten vähimmäiskoulutustasoksi tulisi määritellä maisteritasoinen koulutus (siirtymäajalla).
5) varhaiskasvatuksessa erilaiset tuen muodot tulee säilyttää niin, että lapsi saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja laadukkaasti koulutetulta henkilöstöltä
6) varhaiskasvatuksessa annettavan erityisen tuen laatu tulee taata niin, että  pedagogisesta suunnittelusta, lasten hojkseista ja varhaiskasvatuksesta vastaavalla opettajalla on kelpoisuusvaatimusten mukaisesti yliopistollinen lastentarhanopettajan pohjakoulutus, jonka lisäksi on suoritettu erityisopettajan erillisopinnot.
5) varhaiskasvatus on säilytettävä lapsen subjektiivisena oikeutena niin, että varhaiskasvatuksen piiriin saadaan ohjattua lapsia tarvittaessa sosiaalisin perustein sekä ehkäisevät että kuntouttavan tuen saamiseksi.

Lainsäädännöllä vaikutetaan resurssi- ja normiohjaukseen. Varhaiskasvatuslain tulee tukea lapsen  laadukasta oppimista ja opetusta suunnitellussa varhaiskasvatusympäristössä. Muun muuassa monipuolisuus toiminnassa ja yksilöllinen hoidon tarve on otettava huomioon myös lakia suunniteltaessa.

Laista päättävät kansanedustajat ovat vaikean paikan edessä. Varhaiskasvatuslaki on moniulotteinen kokonaisuus, jota tarkastelevat erilaiset ammattijärjestöt, perheet , kunnat ja valtio, kaikki omista näkökulmistaan käsin. Talous on asia, joka määrittelee paljon. Talouden epävakaasta tilanteesta huolimatta tulisi kansanedustajien uskaltaa tehdä rohkeita ratkaisuja. Nyt pitäisi visioida, millaisen varhaiskasvatuksen haluamme yhteiskuntamme koulutuspohjan rakentajaksi vuonna 2035. Kun on visio, pitää olla rohkeutta luoda laki, joka suuntaa varhaiskasvatuksen kohti visiota.

 Helsingissä vietetyn päivän perusteella totesin, että omat näkökulmani olivat edelleen ajankohtaisia ja relevantteja tavoitteita suhteessa uuteen, tulevaan varhaiskasvatuslakiin. Noiden  näkemyksieni lisäksi olin vakuuttunut päivän jälkeen lisäksi seuraavista asioista:
1) Varhaiskasvatus tulisi määritellä uudessa laissa tarkemmin.
2) Jokaisella lapsella tulisi säilyttää oikeus varhaiskasvatukseen. Tavoitteena tulisi olla laajempien lapsimäärien tavoittaminen varhaiskasvatuksen piiriin. Varhaiskasvatus on parasta ennaltaehkäisevää lastensuojelullista ja kuntouttavaa työtä, jolloin laadukkaaseen varhaiskasvatukseen resurssoidut varat ovat tulevaisuuden säästöjä. Lisäksi lapsella tulee olla oikeus säännölliseen varhaiskasvatukseen. Lapsen oppiminen ja kasvu on jatkuva prosessi, jota voidaan tukea vain säännöllisyydellä ja laadulla. Lapsen oppimisen ja kasvun tulisi saada tapahtua lapsen tahdissa, ei lapsen huoltajan työrytmissä.

3) Varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettaja tulee vastata annettavan varhaiskasvatuksen pedagogisesta suunnittelusta. Jos lapsille laaditaan varhaiskasvatuksessa henkilökohtaisia suunnitelmia, tulee niiden laadinnassa pedagogisilta osin vastata lastentarhanopettajan. Yliopistollisia lastentarhanopettajia tulisi henkilöstöstä olla vähintään joka toinen.
4) Lisäksi lakiin tulee kirjata kohta, jossa todetaan varhaiskasvatuksen olevan osa koulutuksellista tasa-arvoa.

Nyt varhaiskasvatuslaki kaikkine eriävine mielipiteineen on luovutettu opetusministeri Krista Kiurulle , jonka käsistä se lähetetään lausuntokierroksille. Jos haluat vaikuttaa lakiin ja sen sisältöön, ota kantaa lakiin nyt lausuntokierroksen aikana! Se on tärkeää! Vain antamalla lausunnon lain sisällöstä, voit vaikuttaa. Ja lausunnonhan saa antaa kuka vaan, joten jos on ajatuksia, kannattaa ne kertoa nyt!

Päivä Helsingissä oli jälleen kerran mielenkiintoinen ja virkistävä. Lainsäädännössä näyttää olevan säpinää ja se herättelee aina tunteita sekä ajatuksia. Nyt vaan lakiin vaikuttamaan!