Viikko koulutuspolitiikkaa

Kevättalvi on todella mennyt yhdessä humauksessa. OAJ YSIen vaaleissa käydään uurnaäänestykset maanantain ja tiistain aikana. Vaalitulos selviää ensi viikon perjantaina. Huh. Onpa jännä viikko tulossa!

Takanakin on erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus.
Olin järjestellyt alkuvuoden aikana tapaamista kansanedustajien kanssa eduskuntaan, jotta pääsisimme puhumaan koulutuspoliittisesti erittäin tärkeästä vaikuttamisen asiasta: varhaiskasvatuslaista. Käyhän lukaisemassa edellinen blogitekstini, mikäli aihe koskettaa tai haluat siitä lisätietoa. :)
Pidän erittäin tärkeänä sitä, että ammattijärjestöväellä on aktiiviset ja keskustelevat suhteet kansanedustajiin. Ajankohtaiskeskusteluissa näkökulmat yhteiseen asiaan ovat vaihtelevia ja on mielenkiintoista kuulla, mitä eri taustoja edustavat henkilöt ajattelevat asioista. Keskustelut avartavat omia näkökulmia ja laittavat ajattelemaan.

Eduskuntavierailu tehtiin 19.3.14. Päivä alkoi junamatkalla Pasilaan. Poikkesimme OAJ:n toimistolle tapaamaan Ritva Semiä, joka on erittäin hyvin perillä varhaiskasvatuslain uudistamisesta ja lain valmistelusta. Saimme häneltä hyvät eväät eduskuntaan.
Eduskuntaan matkasimme kello 13. Kävimme odotetun mielenkiintoisen keskustelun varhaiskasvatuslaista. Vaikuttava tilanne. Lisäksi ennen kotiinlähtöä osallistuimme täysistuntoon lehtereiltä kuuntelijan roolissa ja saimme tutustua eduskuntatalon yksityiskohtiin Satosen eduskunta-avustaja Ahvensalmen asiantuntevalla otteella.
Kerrassaan hieno päivä! Tällaisina päivinä saa voimaa edunvalvontatyöhön!

Saman viikon perjantaina matkasin OAJ Pirkanmaan tiedottajan roolissa yhteysopettajakoulutukseen Viking Gracelle. Mikä valtavan hieno laiva! Upeat kongressitilat, kaunis buffetsali, herkullinen ruoka ja upea joukko koulutettavia.

Lauantaiaamuna sain pitää oman koulutusosuuteni liittyen OAJ Pirkanmaan tiedottamiseen sekä valittuihin tiedottamisen linjoihin. Lisäksi esittelin tiedotuscasen liittyen OAJ 40 vuotta -tapahtumaan. Loppupäivän kuuntelin Nina Lahtisen mielenkiintoista ajankohtaiskatsausta koulutuspoliittisiin aiheisiin, kuvailin koulutusta ja päivitin tunnelmia OAJ Pirkanmaan facebook-sivulle.

Lauantai-iltapäivänä osuttiinkin tunteita herättävään oppilashuoltolain uudistukseen, joka astuu voimaan 1.8.14. Erityisluokanopettajana lain sisällöstä ja vaikutuksesta herää monta kysymystä ja huolta. Pohdin erityisesti lain tuomaa byrokraattisuutta, työmäärän lisääntymistä sekä arjessa tehtävän moniammatillisen yhteistyön tulevaisuuden kuvaa. Toivon, ettei uusi oppilashuoltolaki jätä opettajia yksin oppilaiden haasteiden kanssa. Lisäksi jäin miettimään, että toivottavasti kunnat soveltavat lakia järkevästi. Toivottavasti uusi laki ei johda lisääntyviin palavereihin, jotka ajoittuvat luokan-, erityis- ja aineenopettajilla nyt jo ylipaukkuvaan yt-aikaan. Uuden lainsäädännön tulisi aina purkaa esteitä. Nyt en ole varma siitä, purkaako tuleva oppilashuolto laki esteitä arjen työstä ja onko se todella rakennettu niin, että laki tukee lapsen ja nuoren todellista kasvua parhaalla mahdollisella tavalla? Opetusalalle ei tarvita yhtään lisää byrokratiaa. Yhtään lisää palavereja ei tarvita. Yhtään lisälappua täytettäväksi ei tarvita. Opetusalalle tarvitaan aikaa lapselle ja nuorelle, tarvitaan esteettömiä mahdollisuuksia toimia lasten ja nuorten terveellisen kasvun tukemiseksi, tarvitaan aikuisia, jotka ovat läsnä oikea-aikaisesti ja tukevasti. Opetusalalle tarvitaan moniammatillista työtä, jossa kaikki toimijat tietävät, mitä lapsen kanssa tehdään ja toimivat lapsen ympärillä yhteistyössä. Tarvitaan moniammatillista osaamista, jota jaetaan arjen haastavissa tilanteissa (eikä byrokraattisissa palavereissa).

Kaiken kaikkiaan koulutuspolitiikassa tapahtuu äärettömän paljon tulevaisuuteen vaikuttavia asioita. Nyt on tärkeää olla hereillä näissä kysymyksissä, eikä jäädä rannalle ruikuttamaan. Vaikuttaa voi!

Opettajakollega. Sinä voit vaikuttaa huomenna äänestämällä. Pirkanmaalla, muista numero 13. Tahtonainen OAJ:n valtuustoon.

Päivähoidosta varhaiskasvatukseen -matkalla eduskunnassa

Keskiviikkona 19.3.2014 oli tasa-arvon päivä. Matkasin OAJ Pirkanmaan edustajien kanssa Helsinkiin tapaamaan kansanedustajia koulutuksellisen tasa-arvon asioissa. Tällä kertaa asialistalla keskustelussa oli varhaiskasvatuslain uudistus. Tapasimme eduskunnassa 9 pirkanmaalaista kansanedustajaa: Satonen, Pirttilahti, Jaskari, Tynkkynen, Alatalo, Kiuru, Mäkipää, Vikman, sekä Vahasalo. Lisäksi tilaisuuteen osallistui edustajien Satonen ja Sasi eduskunta-avustajat.

Päivä Helsingissä oli mielenkiintoinen. Olin ennen reissua pohtinut omaa näkökulmaani uudistettavaan varhaiskasvatuslakiin entisen lastentarhanopettaja -taustani kautta. Olin pohtinut esimerkiksi, että
1) varhaiskasvatuksen ryhmäkokoasioihin tulee saada muutos. Ryhmäkoko tulee olla selkeästi rajattu ja suhteessa aikuisten lukumäärään. Kaikenlaiset tavat ryhmäkokojen ylittämiseen tulee poistaa. Esim. jos ryhmän koko on 3 aikuisen ryhmässä 21 lasta (yli 3v), ei ryhmän listoilla voi olla maksusopimustekaan kautta yli 21 lasta.
2) varhaiskasvatuksen kelpoisuusvaatimuksiin pitää vaikuttaa ja yliopistollisten lastentarhanopettajien määrää nostaa. Jokaisessa varhaiskasvatusryhmässä tulee olla lastentarhanopettaja, joka vastaa lasten pedagogisista suunnitelmista, kasvatuksesta ja opetuksesta.
3)varhaiskasvatuksen lähiesimiehen tulee olla lähiesimies jatkossakin (ei liikaa yksiköitä yhdelle johtajalle eikä liiallista hallinnollista johtamista, pedagoginen johtajuus säilyttävä).
4) varhaiskasvatuksen esimiesten vähimmäiskoulutustasoksi tulisi määritellä maisteritasoinen koulutus (siirtymäajalla).
5) varhaiskasvatuksessa erilaiset tuen muodot tulee säilyttää niin, että lapsi saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja laadukkaasti koulutetulta henkilöstöltä
6) varhaiskasvatuksessa annettavan erityisen tuen laatu tulee taata niin, että  pedagogisesta suunnittelusta, lasten hojkseista ja varhaiskasvatuksesta vastaavalla opettajalla on kelpoisuusvaatimusten mukaisesti yliopistollinen lastentarhanopettajan pohjakoulutus, jonka lisäksi on suoritettu erityisopettajan erillisopinnot.
5) varhaiskasvatus on säilytettävä lapsen subjektiivisena oikeutena niin, että varhaiskasvatuksen piiriin saadaan ohjattua lapsia tarvittaessa sosiaalisin perustein sekä ehkäisevät että kuntouttavan tuen saamiseksi.

Lainsäädännöllä vaikutetaan resurssi- ja normiohjaukseen. Varhaiskasvatuslain tulee tukea lapsen  laadukasta oppimista ja opetusta suunnitellussa varhaiskasvatusympäristössä. Muun muuassa monipuolisuus toiminnassa ja yksilöllinen hoidon tarve on otettava huomioon myös lakia suunniteltaessa.

Laista päättävät kansanedustajat ovat vaikean paikan edessä. Varhaiskasvatuslaki on moniulotteinen kokonaisuus, jota tarkastelevat erilaiset ammattijärjestöt, perheet , kunnat ja valtio, kaikki omista näkökulmistaan käsin. Talous on asia, joka määrittelee paljon. Talouden epävakaasta tilanteesta huolimatta tulisi kansanedustajien uskaltaa tehdä rohkeita ratkaisuja. Nyt pitäisi visioida, millaisen varhaiskasvatuksen haluamme yhteiskuntamme koulutuspohjan rakentajaksi vuonna 2035. Kun on visio, pitää olla rohkeutta luoda laki, joka suuntaa varhaiskasvatuksen kohti visiota.

 Helsingissä vietetyn päivän perusteella totesin, että omat näkökulmani olivat edelleen ajankohtaisia ja relevantteja tavoitteita suhteessa uuteen, tulevaan varhaiskasvatuslakiin. Noiden  näkemyksieni lisäksi olin vakuuttunut päivän jälkeen lisäksi seuraavista asioista:
1) Varhaiskasvatus tulisi määritellä uudessa laissa tarkemmin.
2) Jokaisella lapsella tulisi säilyttää oikeus varhaiskasvatukseen. Tavoitteena tulisi olla laajempien lapsimäärien tavoittaminen varhaiskasvatuksen piiriin. Varhaiskasvatus on parasta ennaltaehkäisevää lastensuojelullista ja kuntouttavaa työtä, jolloin laadukkaaseen varhaiskasvatukseen resurssoidut varat ovat tulevaisuuden säästöjä. Lisäksi lapsella tulee olla oikeus säännölliseen varhaiskasvatukseen. Lapsen oppiminen ja kasvu on jatkuva prosessi, jota voidaan tukea vain säännöllisyydellä ja laadulla. Lapsen oppimisen ja kasvun tulisi saada tapahtua lapsen tahdissa, ei lapsen huoltajan työrytmissä.

3) Varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettaja tulee vastata annettavan varhaiskasvatuksen pedagogisesta suunnittelusta. Jos lapsille laaditaan varhaiskasvatuksessa henkilökohtaisia suunnitelmia, tulee niiden laadinnassa pedagogisilta osin vastata lastentarhanopettajan. Yliopistollisia lastentarhanopettajia tulisi henkilöstöstä olla vähintään joka toinen.
4) Lisäksi lakiin tulee kirjata kohta, jossa todetaan varhaiskasvatuksen olevan osa koulutuksellista tasa-arvoa.

Nyt varhaiskasvatuslaki kaikkine eriävine mielipiteineen on luovutettu opetusministeri Krista Kiurulle , jonka käsistä se lähetetään lausuntokierroksille. Jos haluat vaikuttaa lakiin ja sen sisältöön, ota kantaa lakiin nyt lausuntokierroksen aikana! Se on tärkeää! Vain antamalla lausunnon lain sisällöstä, voit vaikuttaa. Ja lausunnonhan saa antaa kuka vaan, joten jos on ajatuksia, kannattaa ne kertoa nyt!

Päivä Helsingissä oli jälleen kerran mielenkiintoinen ja virkistävä. Lainsäädännössä näyttää olevan säpinää ja se herättelee aina tunteita sekä ajatuksia. Nyt vaan lakiin vaikuttamaan!